Loppuvuoden löpinät ja alkuvuoden höpinät

Vuoden loppuun ja uuden alkuun, tällainen yhteenvetopäivitys ja muuta löpinää ja höpinää joulusta sun muusta.

Vuosihan vierähti taas niin kamalan nopeasti. Tuntuu että mitään ei ole tapahtunut, vaikka kuitenkin sitten on kaikenlaista sattunut matkan varrella ja matkan varrelle. Suurin yksittäinen tapahtuma oli muutto heti alkukeväästä ja sen jälkeen elämän on ollut suht' tasaista ajoa kohti uutta vuotta. Ei ole mitään huomattavia laskuja tai nousua tälle vuodelle ja ehkäpä se on ihan hyvä asia.

Joulu vietettiin meidän perheessä erillään, kun meistä toinen lomaili Floridan auringon alla ja toinen kyyhötti enemmän tai vähemmän töissä ja kotosalla. Joulu oli muutenkin vähän erilainen kuin mitä se on tässä viime vuodet olleet. Tämän joulun vietin veljeni perheen kanssa ja aika suurelta osin myös kälyn perheen ja sukulaisten kanssa. Yhteensä meitä oli 17 hengen juhlaväki, lapsenlapsista isovanhempiin ja kaikkea siltä väliltä. Tällä suht' suurella porukalla saatiin aikaan oikein mukava ja leppoisa joulu. Ottaen huomioon ryhmän suuren koon, niin jouluaatto sujui tosi jouhevasti. Kuten aina kun on lapsia, ja vielä kaiken lisäksi pieniä lapsia, menee joulu heidän ehdoillaan. Pukki ja Tiina-tonttukin ehtivät käymään. Tulivat jo ennen ruokailua ja pikkuset saivat yhdet lahjat pukilta. Ruoan jälkeen tosin kävi ilmi että pukki oli jättänyt kuistille vielä lisää lahjoja avattavaksi. Siitä se riemu sitten alkoikin. 2-vuotias veljenpoika ei oikein tiennyt mitä olisi tehnyt, kun paketteja tuli sieltä ja täältä. Loppuvaiheessa alkoi jo kisaväsymys painaa, eikä edes kaikkia lahjoja saatu auki.

Tänä jouluna annoin myös ensimmäistä kertaa lahjaksi käytettyä tavaraa. Vähän sitä alkuun arastelin, mutta kummatkin kierrätyslahjat meni nappiin ja saajat oli enemmän kuin tyytyväisiä. Veljentyttärelle olin jo aiemmin syksyllä hankkinut liput Disney on Icen ja sen takia tuli sitten annettua ihan vaan muutama pieni lahja. Täällä meidän paikallisessa kierrätysryhmässä joku äiti antoi uuteen kotiin prinsessasarjakuvia. Sarjakuvia oli sopiva pino ja kaikki vielä uutta vastaavassa kunnossa. Nämä meni veljentytölle lahjaksi ja oli mukava nähdä se innostus silmistä kun lehtiä oli toistakymmentä. Toinen käytetty lahja löytyi kanssa paikallisesta kierrätysryhmästä. Veljeni ainoa joululahjatoive (jokavuotisen kahvin lisäksi) oli piikkimatto. Piikkimatot oli joululahja nro 1 joskus viisi vuotta sitten; ja nyt niitä ei enää löydy mistään kaupasta. Onneksi pieni huutelu ja kysely kierrätysryhmässä toi oikeanlaisen piikkimaton ja vielä hyvin edukkaaseen hintaan. Yksi käytetty lahja jäi itselle, kun en sitten kuitenkaan kehdannut sitä antaa.

Olen tässä tämän joulun ajan miettinyt olenko jouluihminen vai en. Ja vastaus on - olen ja en. Tykkään antaa lahjoja. Niitä on myös mukava saada, mutta tykkään siitä antamisesta vielä enemmän. Tykkään kun saan kierrellä kaupoilla ja katsella vähän kaikenlaista. Se on tietyllä tavalla jopa terapeuttista. En niitä lahjoja kuitenkaan ostamisen ilosta hanki. Eikä ne sinällään ole tärkeitäkään, mutta itselleni se on tapa jolla voi muistaa toista edes kerran vuodessa.
Joulukoristeista en niin välitä ja melkein mitään joulukoristeita meillä ei ollutkaan. Suurin osa meidän joulukoristeista on varastossa isossa laatikossa, joka on varaston perällä takimmaisessa nurkassa alimmaisena kannattelemassa kaikkea muuta roinaa. Sattumaako? Ei ehkä. Tämä suuri laatikko sisältää kaikkea kitschiä mitä vaan joulukoristeet voi olla. Jotenka, laitettiin vaan ihan hillitysti pientä joulukoristetta sinne tänne. Ostin sentään jouluvalot parvekkeelle ja ja patterikäyttöiset tuuletusikkunan lasien väliin laitettavaksi. Valojen toinen tarkoitus on myös auttaa pimeän ajan yli ja saavat varmaan olla paikallaan ja päällä aika pitkälle kevääseen asti. Lisäksi saatiin lahjaksi avopuolison tädiltä sisätonttu vahtimaan meidän menoa.

Muuta kerrottavaa en nyt joulusta keksi, mutta lisään tuohon alle muutaman kuvan meidän koristeista. 

Joulun suosikkikoriste!

Tonttu sai vielä "silmilleen" hologrammi/3D-mitkälielasit.

Kuten näkyy, niin aika minimalistiset koristeet tänä vuonna.

Tulevasta vuodesta en oikein osaa sanoa mitään. Ei ole suuria suunnitelmia. Ei oikeastaan konkreettisia toiveitakaan. Katsotaan mitä päivät tuo tullessaan. Toivottavasti tulee hyvä vuosi. Parannettavaa on paljon, opittavaa on paljon, uusia haasteita tulee varmasti olemaan paljon. Mukavaa olisi jos saisi itseään niskasta kiinni ja raahattua punttikselle ja kouluun säännöllisesti. Uuden vuoden lupauksia en yleensä tee, enkä tee tänäkään vuonna. Toivottavasti pystyn siivittämään itseni parempaan ja saan itsestäni enemmän irti.

Kaikille hyvää uutta vuotta ja onnekasta sekä onnellista vuotta 2016!

Kompromissi(t)

Meidän asunto on 48 neliön täydeltä kompromisseja. Varmaan aika monen muunkin parin koti on täysi kompromisseja. Luulen että suurimmat kompromissit koetaan heti silloin kun muutetaan yhteen, kahdesta asunnosta tulee tavaraa ja ne pitää saada mahtumaan yhteen. Kaikki ei varmaan edes mahdu saman katon alle ja sitten alkaa vatulointi (kiitos pääministerimme tästä verbistä). Lisäksi on varmasti tavaroita mistä toinen osapuoli ei edes tykkää ja jotenkin niistäkin sitten pitäisi päästä eroon tai keksiä joku ratkaisu.

Meillä oli se hyvä puoli kun muutettiin, että itselläni oli aika vähän tavaraa, oikeastaan mitään isoa en edes omistanut. Ei ollut niinkään päällekkäisyyksiä. Oikeastaan ainoat päällekkäisyydet on keittiöastiat ja -tarvikkeet yms. Paljon on tuplapareja ja niitä ei olla jaksettu vielä tähänkään päivään mennessä setviä. Onneksi on aikaa.

Lisäksi hankaluuksia aiheuttaa kahden ihmisen ihan erilaiset luonteet ja mieltymykset. Toinen kun voi luopua lähes kaikesta ilman luopumisen tuskaa, toiselle se taas tuottaa ihan älyttömiä ponnisteluita ja lopulta tehdään "kompromissi" että se tavara lentää varastoon ja käydään sama vääntö muutaman vuoden päästä uudelleen. Sekin on kait kompromissi...

Meillä siis sisustetaan kompromissein. Kaikki päätökset tehdään yhdessä, mitään ei hankita ilman toisen suostumusta. Toisella on myös aina veto-oikeus. En tiedä miten nämä asiat toimii heterosuhteissa - onko miehillä niin paljoa mielenkiintoa että heidän tarvitsee päättää sisustuksesta? Itselle on jäänyt kuva että ehkä se on nainen joka enemmän päättää miten sisustetaan. Mies sitten komppaa siinä sivussa, jos komppaa. Voi olla että olen väärässä, itselläni ei ole tästä kokemusta. Ja koska meidän perheessä mieltymykset eriää välillä aika paljonkin, niin silloin yhteinen sisustus vaatii vastaantuloa kummaltakin osapuolelta. Ikinä ei olla kyllä tästä asiasta riidelty mitenkään. Onneksi. Tyhmä aihe tuo olisikin riidalle. Ehkä siinä on semmoinen kunnioitus toisen makua kohtaan. Toki meiltä löytyy tavaroita jotka heittäisin sillä sekunnilla pois, jos vain saisin. Toisaalta, silmä myös tottuu niihin.

Kummallakin meistä on tavaraa, joka täyttää enemmän kuin hyvin meidän asunnon. Näin ollen ollaan huomattu että oikeastaan mitään ei tarvita ja samalla on hiipunut halu hankkia mitään, kun tavaraa on jo omasta takaa niin paljoa. Usein toki silmiin osuu kaikkea siistiä, jota olisi kiva hankkia, mutta sitten tulee se järki joka sanoo että ei se minnekään mahdu. Meille onkin muodostunut sanonnaksi "hankitaan sitten kun hankitaan oma asunto."

Tyylillisesti meidän kummankin mieltymykset ovat varsin erilaiset. Kuten jo aiemmin sanoin, niin voisin huoletta heittää muutaman koriste-esineen mäkeen, jos ne eivät olisi toiselle niin tärkeitä. Voisin myös jonkun nykyisen valaisimen tilalle hankkia uuden, hienon ja parempilaatuisen, mutta sitten taas "hankitaan samalla kun hankitaan oma asunto."

Me ollaan nyt asuttu yhdessä reilu seitsemän kuukautta, kohta kahdeksan. Kummatkin vaikuttaa tosi tyytyväisiltä tähän asuntoon. Ei se täydellinen ole mitenkään, mutta kotiin on aina kiva tulla ja se saa hyvälle mielelle ja fiiliksen paremmaksi. Sisustuksellisesti se ei ole myöskään mitenkään ihmeellinen, mutta kuten todettu, tämä on meille hyvä ja täällä on kiva olla. Meidän tavarat ovat muodostaneet kivan kokonaisuuden. Meiltä löytyy uutta ja vanhaa. Alla on pieni yhtälö mitä meillä on, minkälaisia kompromisseja ollaan tehty ja miten se näkyy sisustuksessa.

Tässä kuvassa näkyy aika hyvin miten meidän tavarat ovat sekoittuneet. Sohva ja sivupöytä kulmassa ovat avopuolison. Lisäksi kulmassa oleva jalkalamppu on avopuolison vanhempien vanha. Veikkaus on että se on vuosikymmeniä vanha. Pitää selvitellä tarkemmin, kun seuraavan kerran nähdään. Omat roinat on sitten sohvapöytä ja kaksi nojatuolia vasemmalla sivulla (joista nyt kuvista näkyy toinen vähän ja avopuolison roinia, kun olin laiska enkä jaksanut mitenkään siivota rojuja pois).  Nojatuolit ovat taas omilta vanhemmilta saatuja, nekin vuosikymmeniä vanhat. Sohvalla olevat koristetyynyt ovat kaikki avopuolison. Oikealla puolella on turkoosi tyyny, jossa on kaksi "glitter-merihevosta". Tämä tyynyt on ollut yksi kompromisseista. Tyyny sai jäädä ja minä sain olohuoneen kattoon yksinkertaiset halpisvalaisimet. Ehkä valaisimet ovat vähän karunnäköiset, mutta ainakin avopuolison silmä on jo tottunut niihin.

Makuuhuoneessa meidän pöytälamput ovat avopuolison puolelta. Itse asiassa lamput ovat kulkeneet pitkän matkan Venezuelasta Suomeen. Eivät ole minun tyyliset, mutta menettelee. Lamput on laskettu yöpöytien päälle, jotka on Ikeasta. En enää muista nimeä, enkä jaksa käydä tarkistamassa. Nämä pöydät/lipastot on ilmeisesti tarkoitettu enemmän toimistokäyttöön, mutta ovat kooltaan juuri oikeat meidän makuuhuoneeseen ja niissä on paljon säilytystilaa, joten sen takia ne nyt meillä on. Omani hankin jo aiemmin, silloin kun asuin vielä yksin. Toinen hankittiin muuton yhteydessä, kun todettiin että kyseessä on aika kätevä yöpöytä. Sänky ja jakkarat on avopuolison (en jaksanut noukkia jakkaran alta läppärin laturia, niin sekin pääsi mukaan). Marimekon pussilakanat itseltäni. Taisin ne vuosia sitten saada lahjaksi äidiltä. Ei ne mitenkään supermieleiset ole, kun Unikko on niin ylikäytetty kuosina, mutta menettelee vielä hetken.

Vaikka meillä ei mitään tarvetta uusille hankinnoille ole tällä hetkellä, niin jotain pientä ollaan hankittu kuitenkin. Uusimpana on Bose SoundLink Mini II. Se oli Expertillä Hullut Päivät -tarjouksessa 149 euroa, niin olihan se pakko ostaa. Ollaan jo vuoden verran harkittu sen ostamista muutenkin ja nyt oli hinta suotuisa. Sopii meidän käyttöön täydellisesti ja on todettu hyväksi.

Toinen hankinta oli vähän aiemmin syksyllä La Case de Cousin Paul -sisustusvalot. Löydettiin Kallio kierrättää -ryhmästä käyttämätön valosarja 15 eurolla, niin haettiin sekin pois. Pääsääntöisesti valot on tarkoitettu meidän parvekkeelle silloin kun niitä on siellä mahdollista pitää. Muuten ne vielä etsii oikeaa paikkaa itse sisätiloissa. Toistaiseksi ne on laiskasti heitetty peltikaappien päälle, kunnes niille keksitään joku mielekkäämpi paikka.

Seuraavat hankinnat on varmaan lehtikori ja uusi pressopannu (sekä kahvimylly), mutta niistä sitten ehkä joskus kun on siihen aihetta.

Terapiaa

Pieni päivitys siitä mitä yrteille ja hyötykasveille kuuluu.

Viime keväänä ja kesällä huomasin että ihan selkeästi kasvien hoivaaminen oli itselleni terapeuttista ja se oli kiva tapa viettää aikaa sekä rauhoittua. Nyt tänä keväänä sama tunne on jatkunut. Lisäksi kasvien hoito ja niiden kanssa veivaaminen on jotenkin koukuttavaa. En tiedä miksi.

Meillä on kohta tilasta puute, kun roudaan lisää ja lisää kasveja ja häärään niiden kanssa. Jossain vaiheessa kyllä pitää painaa jarru pohjaan ja stopata. Eilen ystävien kanssa käytiin puutarhoilla ja sieltä tarttui mukaan lisää kasvatettavaa. Kurkkua nimittäin. Vielä sen mansikan haluaisin, niin sitten olisin tyytyväinen. Ensin täytyy vähän vielä miettiä tota tilaa mikä meillä on käytettävissä ja miten saadaan kaikki sinne sovussa mahdutettua.

Kovasti "plant babies" kasvaa ja voivat hyvin. Alla on kuvia kokonaisuudesta ja lähikuvafiilistelyä.

Ehkä tähän väliin on hyvä kertoa mitä kaikkea meillä on. Hyllyn ylimmällä tasolla on basilikaa, bataviasalaattia (Lollo Rosso taitaa olla toiselta nimeltään), rucolaa, korianteria, ruohosipulia ja vihannesportulakkaa.
Ruohosipuli on näistä se joka vähän jännittää, kun se on harvennettu kaupan nipusta. Tänään siihen lisäsin toisen pienen taimen. Toivottavasti juurtuvat hyvin ja alkavat tehdä lisää.

Keskimmäisellä tasolla on salviaa, rucolaa (sitä vaan ei voi olla liikaa), korianteria (sama kuin rucolan kanssa, ei voi olla liikaa), basilikaa (ja jälleen...), minttua, meiramia ja liperiä.
Mintun kansa on sama kuin ruohosipulin, se on harvennettu kaupan ruukkunipusta. ensin olivat n. 1-2 vko juurtumassa vesilasissa ja nyt tänään siirsin ne multaan.

Alimmalla tasolla on fenkolia, persiljaa ja tilliä. Lisäksi "eatable yellow flowers." En enää muista mitä ne on suomeksi. Eivät kyllä ole kasvaneet vielä yhtään, joten en tiedä tuleeko siitä hommasta muutenkaan mitään.

Pöydältä löytyy sitten isommat taimet, eli chili, paprika, kirsikkatomaatti ja kurkku.

Rucola, joka on harvennuksen tarpeessa.

Basilika.

Salvia.

Korianteri.

Vihannesportulakka.

Bataviasalaatti.

Vasemmalla takana pun. paprika. Keskellä takana chili (jonka lajiketta en tiedä). Oikealla takana kirsikkatomaatti. Edessä kurkku.

Kirsikkatomaatti.

Minttua! Sieltä sitä alkaa puskemaan!

Nyt on enää pula ruukuista, joihin laittaa isommat taimet. Niitä täytyy jostain taikoa lisää. Varmaankin kirppiksiltä.

Parveke, pt. 2

Sadepäivä ja väsyttää. Meikäläisen blogikirjoittelu on suoraan verrannollinen haluttomuuteen tehdä koulujuttuja, joten sitä sitten.

Saatiin muutama viikko sitten valmiiksi meidän parvekkeen pikkumuutos, joten jos siitä laittaisi pari kuvaa ja komenttia. Aikaisempi päivitys aiheesta löytyy täältä.

Tämä oli varsin hauska ja innostava projekti. Yleensä olen tottunut tekemään asiat yksin ja omassa tahdissa, mutta nyt oli ensimmäistä kertaa joku muukin mukana. Oli hauska seurata miten toinen oikein innostui ja on erittäin ylpeä meidän aikaansaannoksesta. Mitään suurempaa hommaa meillä ei ollut, piti vähän hioa ja sen jälkeen maalata lavat, jotta niistä voitiin kasata sohva. Maalaamiseen meni muutama päivä, kun parvekkeellamme ei ole kauheasti tilaa tehdä, niin piti aina vähän kerrallaan maalailla. Maalit käytiin (siis yksi purkki) hakemassa Clasulta. Hintaa taisi olla jotain 15 euroa. En jaksa käydä tarkistamassa heidän sivuiltaan. Vedettiin vain yksi kerros maalia ja se sai riittää. Kyllä silläkin ihan hyvä lopputulos tuli.

Ensimmäisen päivän tulos.

Alun perin oli tarkoitus, että ostetaan lavojen päälle jonkinlainen patja tai jotain vaahtomuovia ja päällystetään se. Ei meidän sitten tarvinnutkaan, kun sattumalta löydettiin Facebookin Kallio kierrättää -ryhmästä kaveri, joka halusi päästä eroon isoista istuintyynyistään. Kooltaan 60x60cm. Eli juuri oikean kokoiset meidän lavoille. Parasta tässä oli se että niistä ei tarvinnut maksaa mitään, kunhan vaan käytiin hakemassa pois. Seuraava iloinen yllätys koettiin Jäähallin kirppiksellä, josta löytyi sateenkaarityynynpäällinen. Se taisi maksaa 2 euroa, joten oli aivan pakko ottaa mukaan. Nyt olisi vielä tarvettaa muutamalle tyynynpäälliselle ja sitten olisi "selkänoja" -osuuskin valmis. Onneksi on aikaa, joten tässä rauhassa katellaan mistä saadaan halvalla. Halpa, kierrätys, uusiokäyttö, värikkyys on ollut tämän projektin teemoja.

Tosiaan, muutama tyynyt vielä ja niille kivat päälliset, niin eiköhän tuo ole sopiva loikoilupaikka kesällä.

Myös meidän yrtit ovat viettäneet muutaman viikon parvekkeella ja näyttävät viihtyvän ihan kohtuullisen hyvin. Osa kasvaa kovaa vauhtia ja osa vähän hitaammin, mutta kaikki näyttää olevan elossa. Ehkä reilun viikon verran pidettiin yrttejä sisällä ja sitten vein ne parvekkeelle niiden omalle hyllylle.

Ollaan kyllä kummatkin tosi tyytyväisiä meidän parvekkeesta ja odotetaan innolla että säät vähän lämpenee, niin parvekkeella on kiva viettää iltoja, juoda vähän viiniä ja sytytellä kynttilöitä. Vielä on ollut sen verran kylmä että se ei ole onnistunut, mutta eiköhän se tästä. Mitzvah-kissa on myös erittäin tyytyväinen parvekkeeseensa. Ensimmäisenä aamulla se päästetään sinne haistelemaan ilmaa ja yleensä kun tullaan kotiin, niin pääsee sinne ihmettelemään ja nautiskelemaan. Ja kun sää on tarpeeksi lämmin, niin pikkukaveri koisii siellä tuntikausia.

Lopputulos näyttää siis tältä:

Penkinpäälliset on tyttöystävän vanhat, enkä tiedä mistä.

Auringonpalvoja.

Black & White

Onpas sisustusblogimainen otsikko, mutta menköön, kun en muutakaan keksi.

Meille kävi silleen huomaamatta että yksi seinäväli on väritykseltään mustavalkoinen. Sekä hyvin metallinen.

Käytiin vaalisunnuntaina Ikeassa, kun me tarvittiin säilytystavaroita ja vähän ruokatarvikkeita tulevia tupareita varten. Sieltä sitten tarttui mukaan vähän metallia.

Me ollaan tosi pitkään etsitty sellasta järjestelmälokerikkoa / avainkaappia, johon saa laitettu postit ja avaimet. Sellainen seinälle kiinnitettävä. Ollaan yritetty etsiä vaikka mistä, mutta ei tuntunut löytyvän sopivaa. Kriteereinä on ollut että sen pitää olla vaalea, joko puuta tai metallia. Sellainen että kummatkin tykkää. Pitkään ykkössuosikkina oli Riviera Maisonin puinen avainkaappi. Se oli ehkä enemmän toisen, kuin toisen mieleen. Ehkä mulle vähän liian romanttinen. Enkä välttämättä aina tykkää että huonekaluissa on jotain kirjoituksia / tekstiä. Lisäksi veljellä ja kälyllä on jo sellainen käytössään, niin en halunnut samanlaista. Lopuksi, myös hinta on aika suolainen. Jotain 70-80 euroa. Se on pienestä lootasta aika paljon. Haluttiin myös että samaan syssyyn saataisiin myös jotenkin sanamagneetit esille ja / tai liitutaulu viesteille. Sanamagneetteja ei haluttu jääkaapin oveen, kun se on täynnä jo kaikkea muuta.

Alla pari kuvaa mitä oltiin hakemassa:

Source

Source

Päädyttiinn kuitenkin tähän:

Tätähän ei lähdetty sieltä Ikeasta hakemaan, mutta osui silmiin ja aika impulsiivisesti se ostettiin sitten. Hinta oli kanssa sopiva, 15 euroa. 

Lisäksi mukaan tarttui Ikean Knodd-säilytysastia (40l). Tämä on tarkoitettu pulloille ja ehkä myös paperille/kartongille. Vähän oltiin eri mieltä onko sille tarvetta, mutta sain sitten lopulta tahtoni läpi. En vaan tykkää siitä irtotavarasta jota on ympärillä, haluan ne piiloon. Aikaisemmin meillä oli oma kangaskassi pulloille, mutta se pyöri keittiön lattialla ja häiritsi tosi paljon allekirjoittanutta.

Alun perin oli tarkoitus käyttää sanamagneetit postilokerikon yhteydessä, mutta niitä on niin paljon, niin luovuttiin siitä ideasta. Lopulta länättiin magneetit PS-kaappien kylkeen. Menee ne sielläkin.

Fiskarsin KitchenGarden on löytänyt myös vakituisen paikkansa PS-kaapin päältä. Varsin oivallinen vehje, joka saatiin ystäviltä (ikuiseen?) lainaan tms. Ilmeisesti edellisessä paikassa tämä ei oikein toiminut. Meillä kyllä toimii moitteitta. Terveisiä vaan omistajille ja kiitos!

Lopulta Ikeasta ei tarttunut paljoa mitään mukaan. Hyvä niin. Meillä on aika hyvin nämä Ikea-reissut semmoisia täsmäreissuja, että turhia juttuja ei tartu mukaan. Toki me unohdettiin myös ostaa sieltä jotain, mutta en vieläkään muista mitä jotain me unohdettiin... Samaan hengenvetoon on pakko todeta, että vähään aikaan en halua mitään Ikea-kamaa tänne meille. Alkaa jo ahdistaa...

Me myös viikonloppuna saatiin päivitettyä meidän parvekeprojektia. Siitä seuraavan blogipäivityksen yhteydessä.

Legos forever!

Lego-harrastus on saanut jatkoa uudessa asunnossa. Onneksi asuinkumppani (tämä ilmaus on varmasti hänen mieleen... not.) antoi jo ennen muuttoa vihreää valoa Lego-taiteelle. Oikeastaan se hankalin asia oli, että mihin seinälle Legot kootaan. Olohuone / keittiö ovat suhteellisen neutraalin värisiä, joten ei haluttu sitä aluetta sotkea liiaksi värikkäillä palikoilla. Oikeastaan ainoa vaihtoehto oli eteinen. Meidän ulko-ovi on keltainen, joten ovi jo itsestään tuo paljon eloa eteiseen, niin ajateltiin että Legotkin menee siinä samalla. Sitten piti vielä päättää mille seinälle Legot menee. Lopulta päädyttiin eteisen kaapin "ylälevyyn", koska siellä se on vähän syrjässä eikä heti hyppää silmille, mutta mosaiikin huomaa.

Parveke ja Kesäprojekti 2015

Uuden asunnon yksi parhaimmista puolista on lasitettu parveke.

Kesäaikaan siitä tulee varmasti oiva lisä asuinhuoneiden jatkeeksi. Lisäksi kissa tykkää kovasti uudesta parvekkeestaan. Meidän kissa on aika nössö ja pelokaskin otus. Entisessä asunnossaan se ei oikeastaan uskaltanut mennä edes yksin parvekkeelle, kun parveketta ei oltu lasitettu. Aina kun oli vähän kovempi tuuli, niin pikku kaveri juoksi pakoon sisälle. Nyt ei ole sitä ongelmaa enää. Lisäksi pienen uskaltaa jättää sinne yksin ja ovea pitää auki huoletta.

Kun niin innokkaasti aloin tuunaamaan lavoja, niin jäi kokonaan ottamatta ennenkuva. Mutta ei siinä mitään ihmeellistä olisi ollutkaan. Parveke täynnä romua muuton jäljiltä.

Asiaan - rakkauteni lavoihin ei ole kuihtunut mihinkään, vaan edelleenkin voimissaan. Samat lavat jotka oli aikaisemmassa asunnossa sänkynä, koki muodonmuutoksen uudessa kämpässä ja sai myös uuden elämän. Lavat ajavat jokseenkin samaa asiaa kuin ennenkin, mutta tällä kertaa parvekesohvan muodossa. Kyseessä on siis Euro-lavoja leveämmät FIN-lavat ja ne tuli sahattu osiin, jotta saatiin sohvalle sekä istuinosa että selkänoja. Tämä asia tuli ennakoitua jo ennen muuttoa, joten sahaaminen osiin tapahtui ennen muuttoa entisessä kämpässä, niin ei enää täällä uudessa tarvinnut alkaa niiden kanssa vääntämään.

Lavat kaipaavat vielä hiomista ja uuden värin päälleen, niin sen jälkeen se höskä on valmis. Lisäksi täytyy hakea pehmusteet peppujen alle sekä selkänojaan.

Uudella parvekkeella jatkuu myös viime vuonna alkanut kesäprojekti. Kesäprojekti 2015 sai eilen illalla alkunsa. Noin viikkoa myöhemmin kuin piti. Siemenet piti kylvää jo pääsiäisen aikaan, mutta kyntömullan löytäminen näin kantakaupunkialueella ei ole helppoa. Kukkamultaa ja kestomultaa löytyy lähes kaikista kaupoista ja pikkukaupoista, mutta ei sitten oikeanlaista kylvömultaa. Onneksi sikahintaan löytyi 6 l pussi rautatieaseman kukkakaupasta. Sekin ehti jo loppua kesken.

Yrtit ja hyötykasvit saavat oman nurkan parvekkeelta. Aiemmin kenkähyllynä käytössä ollut Ikean Hyllis-teräshylly on tästä eteenpäin kasvien koti ja sijoitettu sohvan viereen vasempaan etunurkkaan. Lisäki oikeassa etunurkassa on kumppanin vanhemmilta saatu muovinen terassipöytä ja siihen kaksi tuolia (myös muovia). Nämä kalusteet ovat jo aika vanhat eikä kummankaan mieleen, joten ne tulee jossain vaiheessa päivittymään, mutta luulen että odottelemme alennusmyyntejä, niin saadaan sitten jotkut kivat sopivaan hintaan. Näitä käyttää mielellään siihen saakka ja varsinkin kun ovat ilmaiseksi saatuja.

Parvekkeen lattia on vissiin jotain betonielementtiä ja se on suht' karun näköinen ja jalkojen alla aika kylmä. Vähän ollaan mietitty pitäisikö puulaatat hankkia, niin saataisiin parvekkeesta houkuttelevampi ja lämpimämpi jaloille. Toistaiseksi kuitenkin päädyttiin siihen että ei hankita laattoja. Lähinnä mietityttää kannattaako panostaa, kun kyse on kuitenkin vuokra-asunnosta. Lisäksi laatat tai kestopuut kuitenkin vaatii vähän fixailua ja pätkimistä, niin ehkä se sittenkin on vähän turhan hankala ja työläs. Väliaikaisratkaisuna käydään hakemassa varastosta kumppanin isoäidin tekemä räsymatto, joka taitaa olla juuri sopiva suhteellisen pieneen tilaan.

Yrttejä ja maustekasveja tai niiden siemeniä meillä on nyt aika paljon. Osa on semmoisia joista ei olla edes ennen kuultu. Kiitos ystäville, jotka näitä viime vuonna meille toi. Jokainen pussukka kyllä menee kokeiluun ja muutama vielä pitää hankkia erikseen. Ensin siemenet saa kasvaa taimeniksi sisällä, jotta saavat tarpeeksi lämpöä. Myöhemmin keväällä pitää siirtää sitten vaiheittain parvekkeelle, kun ilma on toivottavasti lämpimämpää ja taimenet kestää jo paremmin. Siihen saakka olohuoneen ikkunan luona keräämässä voimia.

Päivitellään parvekkeesta sitten myöhemmin keväällä ja kesällä lisää, kun se on saatu semmoiseen kuosiin. Tästä on kuitenkin hyvä aloittaa.